Tällä sivulla on yleinen tulisijan lämmitysohje. Täydennetty, uudistunut ja nyt kuvilla varustettu ohje löytyy tältä sivulta pdf-muodossa: Lataa tästä 5-sivuinen lämmitysohje
Ramicon tarjoaa varaavia muurattavia tulisijoja ja niiden asennuksia sekä tarvittaessa purkutyötä. Katso myös artikkelini vanhan tulisijan ongelmakohdista.
1 Palamisilma
Puun palamisessa syntyvästä energiasta 15 % syntyy puun kuiva-aineksen ja loput 85 % vapautuvien kaasujen palamisesta. Näin lämpö pääsee tehokkaasti varautumaan koko tulisijan massaan.
2 Riittävä veto
Varmista, että veto on riittävä. Tulisijan veto on helppo varmistaa ennen tulen sytyttämistä seuraavasti: avataan tuhkaluukku testataan tulitikulla tai sytyttimellä vetääkö hormi vai tuleeko ilma hormista huoneistoon (liekin suunta ilmaisee vedon suunnan). Mikäli ilma virtaa huoneeseen ei tulta pidä yrittää sytyttää, ennen kuin veto on syntynyt. Usein peltien avaaminen hyvissä ajoin ennen sytyttämistä auttaa.
Tulisija ja rakennuksen ilmastointi. Ilmastointi johtaa käytettyä ilmaa pois rakennuksesta ja aiheuttaa alipaineen talon sisään. Tulisijan hormin vedon on oltava suurempi kuin tämä alipaine, jotta savut virtaisivat ulos.
3 Polttopuut
Polttopuiden kuivuus vaikuttaa ratkaisevasti tulisijan tehoon ja toimintaan. Puut kannattaa nostaa lämpimään kuivumaan pari päivää ennen polttamista. Suoraan ulkoa tuotu ilmakuiva pilke sisältää niin paljon kosteutta, että uunin hyötysuhde voi helposti laskea jopa viidenneksen verrattuna siihen, että puut ovat pari päivää lämpimässä.
4 Tulisijan alkulämmitys
Alkulämmityksen tarkoituksena on saada valuissa oleva vesi poistumaan haihtumalla. Jos tulisijaa kuumennetaan liian voimakkaasti ensimmäisillä käyttökerroilla, valuissa oleva vesi alkaa kiehua, ja rakenteisiin syntyvä höyrynpaine haurastuttaa tulisijan rakenteita.
Ensimmäisen viikon aikana tulta ei pidä sytyttää uuniin lainkaan. Asennuksen jälkeen uunin veto voidaan todeta polttamalla vähäinen määrä pahvinpalasia pesässä. Muurattavassa uunissa ei pidä polttaa puita kahteen viikkoon, koska rakenteissa on kosteutta huomattavasti enemmän kuin elementtiuuneissa.
Toisen viikon aikana uunissa poltetaan n. 2 kg tikkuja kerrallaan noin viikon ajan. Tikkuja voidaan polttaa useita kertoja päivässä. Polttokertojen välillä hormin sulkupelti ja tuhkaluukku pidetään auki, jotta kosteus pääsee haihtumaan hormiin. Kolmannella viikolla poltettavaa puumäärää voidaan vähitellen lisätä 3-4 kiloon.
5 Tulisijan lämmittäminen
Ennen lämmitystä tarkistetaan, ettei tulipesässä ole liikaa tuhkaa ja ettei tuhkapesä ole täynnä, jotta ilma pääsee virtaamaan arinan kautta. Jos tuhka tukkii arinan osittainkin, estyy ilmansaanti, palaminen häiriintyy ja pahimmassa tapauksessa arina saattaa ylikuumentua ja vahingoittua. Tuhkat on poistettava vasta, kun ne ovat täysin jäähtyneet. Tuhkien tyhjennyksessä on käytettävä peltiastiaa. Avaa hormipelti ennen tulisijan lämmitystä.
5.1 Puiden latominen ja määrä
Puut ladotaan vaaka-asentoon muutama puu rinnakkain ja sitten seuraava kerros ristikkäin edellisten kanssa. Puut eivät saa ulottua tulipesän takaseinän reikien yläpuolelle, koska seurauksena on epäpuhdas palaminen. Puiden päälle ladotaan sytykkeiksi pieniksi hakattua puunsäleitä ja yksi sytytyspala. Puita ladottaessa tulee huomata, etteivät puut saa olla lähempänä kuin 10 cm luukun lasia eikä kiinni tulipesän keraamiseen takaosaan.
5.2 Sytyttäminen
Arina avataan sytytystä varten kääntämällä luukun alla olevaa nuppia vastapäivään. Näin sytytykseen saadaan riittävä ilmamäärä. Ennen sytytystä avaa tuhkaluukku ja takkaluukun ilmasäädöt. Varmista, että hormin on sulkupelti on avattuna.
5.3 Vedon säätö
Kun puut palavat kunnolla, pienennetään palamisilman määrää kääntämällä luukun alla olevaa nuppia oikealle päin. Tällöin ilman virtaus arinan kautta pienenee ja palamisilma tulee entistä suuremmissa määrin tulipesän takaseinien reikien ja takkaluukun tuuletusaukkojen kautta.
Jos liekki on valkoinen, saa tulisija liikaa ilmaa, ja savukaasut virtaavat osittain palamattomina hormiin. Tulen värin tulee olla jonkin verran punertava mutta ei liian tumma. Nuppia säädetään siten, että liekin palaminen on reipasta mutta ei humisevaa.
5.4 Puiden lisääminen
Mikäli lämpöä tarvitaan enemmän kuin yksi pesällinen, lisätään toinen pesällinen vasta kun ensimmäinen pesällinen on hiilloksella. Palamista ei tule häiritä: tarpeetonta tulen kohentamista ja suuluukkujen avaamista tulee välttää, sillä tämä aiheuttaa ylimääräisen ilmavirran uunin läpi, jolloin osa palavista kaasuista virtaa palamattomina ulos ja palamisen hyötysuhde alenee. Samalla savukaasujen häkäpitoisuus nousee oleellisesti.
5.5 Lämmityksen lopettaminen
Hiillosvaiheessa luukkujen ilma-aukot suljetaan. Hiillosvaiheessa hormipeltiä voi pienentää siten, että se jää auki noin 3-4 cm. Kun hiillos on täysin tummunut, pellit voidaan sulkea turvallisesti ilman häkävaaraa.
6 Tulisijan hoito
6.1 Tuhkan käsittely
Tuhkalaatikkoa tyhjennetään säännöllisesti, jotta tuhka ei estä ilman virtausta palotilaan. Käsittele turvallisuussyistä vai kylmää tuhkaa. Kuuma tuhka on tyhjennettävä metalliastiaan – sitä ei saa laittaa roskiin (tulipalon vaara).
6.2 Savukanavien puhdistus
Varaava takka tulee nuohota kerran lämmityskauden aikana. Poista tuhka tuhkapesästä. Tuhkalaatikko pitää tyhjentää riittävän usein, jotta paloilma pääsee arinan läpi. Ilma jäähdyttää arinaa ja se voi vahingoittua ilmantulon estyessä. Suuluukkujen lasit puhdistetaan valmistajan ohjeen mukaisesti.
7 Mahdolliset vetovaikeudet
Vetovaikeuksia tai savuttamista saattaa esiintyä, jos
- savupelti on kiinni tai nuohousluukut eivät ole paikoillaan
- uuni tai hormi on äskettäin muurattu: kostea piippu tai tulisija vetää huonosti.
- lämpötila ulkona on korkeampi kuin sisällä esim. hellekautena
- uuni on ollut pitkään lämmittämättömänä
- sää on hyvin kostea ja tyyni. Matalapaineen ja sateiden aikana veto on aina huonompi kuin hyvällä säällä tai talvipakkasella. Hyvä piippuhattu pitää hormin kuivana ja estää hormin pakkasvauriot.
- puut ovat märkiä, jolloin puista irtoava kosteus tukkii vedon
- huoneessa on koneellinen ilmanvaihto päällä, jolloin huonetilaan syntyy alipaine, joka kääntää hormin vedon väärään suuntaan.